torstai 30. syyskuuta 2010

Yö vain ylläni lepäsi.


Tämä Tuomas Keskimäen kirjoittama, ja Jenni Nisulan kuvittama runokirja on yksi mieleenjäävimmistä teoksista. Teos sisältää kalevalamittaan kirjoitettuja runoja, tarinoita ja syviä mietelmiä. Jennin Nisulan huikean kauniit piirrokset ovat pisteenä iin päälle. Nostan hattua nuorille, jotka ovat lähteneet vaalimaan suomalaisia kansanperinteitä, se on arvokasta ja tärkeää. Molemmille taiteilijoille toivon onnea ja menestystä elämään (uutta teosta odotellessa :). )

Vihkon tuunaus


Tildafoorumilla tuunattiin vihkoja, tässä kuva tuunaamastani vihkosta.

Tilda-foorumin atc-vaihto


Meillä oli tildafoorumilla syksyinen atc-kortti vaihto. Tässä ovat omat tekemäni kortit. Saaduista korteistakin olen ottanut kuvan, mutta en ole viel saanut koneelle asti. Ihastuttavia kortteja olivat taas kaikki tehneet.

Kisumumman kammarissa kaikki muuttui niin kovin, sinä hetkenä, kun Nöpö lähti kissojen taivaaseen. On käsittämätöntä, miten pieni kissa voi merkitä niin valtavan paljon. Vasta kun Nöpöä ei enää ollut, tajusin, miten suuri merkitys sillä on ollut meidän elämässä. Oli vaikea iltaisin nukahtaa, kun Nöpö yleensä nukkui kainalossani, pää samalla tyynyllä. Vieläkin, toisinaan, menen hyvin varoen keittiöön, sillä Nöpöllä oli tapana rynnätä vauhdilla ohitseni, ja siellä se sitten makasi keittiössä selällään, näyttämässä, kuinka kova nälkä on. On myös niin hiljaista. Nöpö "jutteli" paljon. Päästeli eri laisia äännähdyksiä ja katseli minua kysyvästi, yritin vastata samanlaisella äännähdykselle, ja näin me aina tovin juttelimme. Ja kukaan ei herätä minua aamulla,ei kulje pääni ja kasvojeni yli, hitaasti venyttäen, että heräisin.Muistoja, ihania, rakkaita, niitä on paljon. Olen onnellinen, että minulla oli Nöpö niin pitkään.

vedet virtaavat vuorilta,ne eivät solise, niillä on itkun ääni,eikä kukaan voi niitä lohduttaa.Ne ovat syntyneet murheen sumusta, mutta niiden sisälleon Luoja kätkenyt hiljaisen soinnun:Älä pelkää (E.Vuorela)